Palvelut

Kuntoarvio on asiantuntijan suorittama arvio rakennuksen nykyisestä kunnosta sekä tulevaisuuden korjaustarpeista. Kuntoarvio on rakenteita rikkomaton aistinvarainen arvio ja siinä käydään rakennus läpi kokonaisuudessaan rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien osalta. Kuntoarvio suositellaan toistamaan 5-10 vuoden välein osana kiinteistön normaalia suunnitelmallista ylläpitoa. Omakotitalojen kohdalla kuntoarvio suoritetaan usein kiinteistökauppojen yhteydessä, jolloin siitä käytetään myös nimitystä kuntotarkastus.

Kuntotutkimuksissa erilaisin mittauksin, rakenneavauksin ja näytteenotoin tutkitaan rakennusosien tai taloteknisten järjestelmien kuntoa. Kuntotutkimuksessa saadaan luotettava ja yksiselitteinen kuva rakennusosan kunnosta ja korjaustarpeesta.

Korjaussuunnittelussa laaditaan kirjalliset ohjeet korjausten toteuttamiseen ja varmistetaan siten havaittujen ongelmien ja riskien poistuminen. Osana hyvää korjaussuunnittelua määritetään lisäksi ne varsinaisen korjaustyön aikana suoritettavat laadunvalvontatoimenpiteet ja -mittaukset, joilla varmistutaan, että korjaus onnistuu. Terveet talot Oy toteuttaa korjaussuunnittelua kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä muiden sisäilmaongelmien osalta.

Kiinteistökaupan jälkeen kuntotarkastuksista ja omasta huolellisuudesta huolimatta päädytään toisinaan tilanteeseen, jossa ostettu kiinteistö ei vastaa niitä odotuksia, jotka ovat syntyneet rakennuksesta kaupan yhteydessä saadun tiedon perusteella. Havaituista puutteista tai virheistä on syytä reklamoida myyjää ja hankkia tarvittava puolueeton, luotettava ja riittävä näyttö rakennuksen kunnosta.

Kosteus- ja sisäilmatekniset riskiarviot sijoittuvat kuntoarvioiden sekä kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten välimaastoon. Riskiarviossa rakenteita rikkomattomilla mittauksilla sekä aistinvaraisella arvioinnilla selvitetään rakennukseen ja sen sisäilmaan liittyviä kosteus- ja sisäilmateknisiä riskejä sekä arvioidaan tarkemman kuntotutkimuksen tarpeellisuutta. Yleensä riskiarvio on ensimmäinen järkevä askel, jos rakennuksessa epäilee sisäilmaan tai kosteuteen liittyvää ongelmaa. Riskiarvio suoritetaan usein kuntotutkimuksen osana, mutta se voidaan suorittaa myös erillisenä palveluna.

Suomen rakennuskannassa esiintyy runsaasti rakennusmateriaaleja, joihin on aikakauden rakennustavan mukaan yhdistelty ainesosia, joista on jälkikäteen todettu, niiden voivan olla haitallisia rakennuksen käyttäjälle. Osa haitta-aineista ei aiheuta haittaa ehjässä materiaalissa, mutta materiaalin purkaminen voi saada epäpuhtauden leviämään. Tunnetuimpia haitta-aineita ovat asbesti-, PAH-yhdisteet ja raskasmetallit.

Lämpökamerakuvauksella voidaan tutkia muun muassa rakennusvaipan (ulkoseinät, katot, ovet, ikkunat, lattiat) lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta. Lämpökamerakuvauksessa vanhoista rakennuksista löytyy usein erilaisia ilma- ja lämpövuotoja, kylmäsiltoja sekä erilaisia piiloon jääviä asennusvirheitä.

Märkätilakartoituksessa huomio kohdistuu märkätiloihin. Näihin voidaan laskea pesuhuoneet, saunat, kodinhoitohuoneet, erilliset WC:t, keittiöt sekä kuraeteiset. Märkätilakartoituksessa arvioidaan aistinvaraisesti pintamateriaalien sekä vesi- ja viemärikalusteiden kuntoa.

Kosteusmittauksia tarvitaan niin uudis- kuin korjausrakentamisessa, kun halutaan selvittää rakennusosan todellinen kosteuspitoisuus. Uudisrakentamisessa tämän avulla voidaan varmistaa, että rakennusaikainen kosteus on poistunut pintamateriaalien asennusta varten. Olemassa olevassa rakennuksessa kosteusmittauksin selvitetään yleensä kuntotutkimuksissa olemassa olevia ongelmia, kuten pesuhuoneiden kosteusvaurioita tai niiden laajuutta.

Terveet talot Oy tuottaa kustannuslaskentaa lähinnä muiden palveluiden osana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten korjaustapojen välisiä kustannusvertailuja tai suurempien peruskorjaushankkeiden kustannustarkasteluja.

Liian usein huoltokirja on laatikko tai kansio, johon on kerätty jotain rakennukseen liittyviä papereita ja kansio siirtyy osapuolelta toiselle kiinteistökaupan yhteydessä kenenkään perehtymättä sen sisältöön. Huoltokirjan tosiallinen tarkoitus olisi kuitenkin ohjeistaa kiinteistönomistajaa kiinteistönsä ylläpidossa. Huoltokirjan laatiminen myös jälkikäteen on suositeltu, sillä tämä mahdollistaa huollon keskittämisen niihin asioihin, jotka ovat kyseisen rakennuksen kannalta keskeisiä.

Mikäli tarvitsemaasi palvelua ei löytynyt edellä mainitulta listalta, mutta sinulla on olemassa olevaan rakennukseen liittyvä ongelma käsilläsi, älä epäröi ottaa yhteyttä.